Hyvinvointia taideterapiasta- luovuuden terapeuttinen merkitys ja mahdollisuudet

Taideterapia perustuu siihen periaatteeseen, että taiteen tekeminen on luova prosessi, joka parantaa ja ylläpitää elämää ja toimii ajatusten ja tunteiden ei- kielellisenä ilmaisumuotona (Malchiodi, 2010 viit. American Art Therapy Association, 1996). Sitä voidaan pitää terapiaprosessia edistävänä lisänä, joka auttaa kielellistämään ajatuksia, uskomuksia, tunteita ja näkemyksiä. Toisaalta taide itsessään voidaan nähdä terapiana, jolloin juuri taiteen tekemiseen liittyvä luova prosessi on elämää ylläpitävää ja terapeuttista (Malchiodi, 2010). Näissä määritelmissä luovan prosessin esittäminen elämää ylläpitävänä kuvaa melko voimallisesti joskin osuvasti sitä, kuinka oleellinen osa luovuus on elämäämme ja hyvinvointiamme.

Taideterapian avulla voidaan tukea henkilökohtaista kasvua, lisätä itseymmärrystä sekä edistää tunne- elämän eheytymistä. Se tuo elämään mielekkyyttä, oivalluksia, helpotusta ylivoimaisiin tunteisiin tai traumaan, auttaa ratkaisemaan ongelmia, rikastuttaa elämää ja edistää hyvinvointia (Malchioidi, 2010). Taideterapia yhdistettynä ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan lisää toivon, toimijuuden ja itsearvostuksen kokemusta (Alfa Partners Academy, 2025). Näiden kokemusten myötä vahvistuu sisäinen turvallisuuden tunne. Sisäisestä turvasta käsin maailma ja oma tilanne näyttäytyy selkeämmin jäsennettävältä, mikä mahdollistaa mielekkäiden tavoitteiden asettamisen matkalla kohti kaivattua muutosta. Lisäksi kuvaksi ulkoistettuina mielensisäiset ”jumit” menettävät voimaansa ja syntyy tilaa uusille kuville ja näkökulmille.

Kuvataideterapeuttisessa

vastaanotossa asetutaan

yhä uudelleen katsomaan

toisin.”

(Girard, Ihanus, Laine, Ropponen, 2008)

Taideterapian avulla tapahtuva uudelleenmäärittely voi olla suureksi avuksi itseä koskevien haitallisten ja elämää rajoittavien uskomuksien purkamisessa. Niiden väistyttyä on mahdollista keskittyä vahvuuksiin ja voimavaroihin. Tällainen näkokulman muutos voi olla suureksi avuksi esimerkiksi:

– Työnhakuprosessissa

– Vanhemmuudessa

– Neuropsykiatrisissa haasteissa

– Yleisessä elämänhallinnassa.

Kuva tuo viestiä mielen tiedostamattomasta. Se luo yhteyden tietoisen ja tiedostamattoman välille, tietämisen ja – ei tietämisen välisellä alueella.

Taideterapian vaikuttavuus välittyy siitä keskustelusta, jonka tekijä käy oman teoksensa kanssa. Työskentelyn kautta on mahdollista tavoittaa mieleen ja kehoon aistien kautta kertynyt ja unohduksiin jäänyt materiaali. Näin syntyy mahdollisuus syvemmälle itseymmärrykselle.

Lähteet:

Malchiodi, Cathy A. 2010: Taideterapian käsikirja. UNIpress Suomi, s. 14.

Girard Liisa, Ihanus Juhani, Laine Riitta, Ropponen Mari (toim.) 2008: Suhteessa kuvaan. Redfina Oy, Espoo, s.

Alfa Partners Academy 2025: Ratkaisukeskeisen taideterapian oppimateriaali.